Uusi Suomi julkaisi kirjoituksen 12.3.2018, jossa pohditaan pitäisikö lukion ja ammattikoulun olla ilmaisia. Mielestäni toisen asteen koulutuksen ei pitäisi olla maksutonta, sillä se lisäisi paljon valtion kustannuksia. Ennemmin voidaan tarjota esimerkiksi opintotukea.
En usko, että nuorilla opiskelu tyssää perusopetukseen rahapulan takia. Luulen, että syyt löytyvät suurimmaksi osaksi jostain aivan muualta.
Lukio maksaa kokonaisuudessa noin 2500 ja ammattikoulu hieman vähemmän. Summa ei ole paljon, jos mietitään, että se on kolmeen vuoteen kuluva raha, onhan kyse tärkeästä asiasta kuin opiskelu. Nuori pystyisi ehkä itse tienaamaan rahansa koulua varten, jos todella opiskelu halukkuutta on.
Jos oppivelvollisuus korotettaisiin 18 ikävuoteen niin kuin uutisessa viitataan, sekään ei välttämättä olisi myöskään kovin järkevää. Kun nuori täyttää 18-vuotta voi opiskelu tyssätä siihen, jos sitä ei alun perinkään halunnutkaan. Kustannukset ja opetus menisi tällöin miltei hukkaan.
Tähänkin asti nykyinen systeemi on toiminut ihan hyvin, että oppivelvollisuus on 15 vuoteen saakka ja toisen asteen koulutus maksullista. En usko tilanteen muuttuvan mitenkään merkittävästi, vaikka oppivelvollisuutta nostettaisiin. Maksuton koulutus puolestaan voisi auttaa monia, mutta se tulisi hyvin kalliiksi.
Toisen asteen koulutus, onko se tärkeää vai ei? Lukemassani uutisessa (Pitäisikö toisen asteen koulutus saada oppivelvollisuuden piiriin? Kaleva 18.2.2018) puhuttiin toisen asteen koulutuksen lisäämisestä oppivelvollisuuksiin. Toisen asteen koulutuksen lisääminen oppivelvollisuuksiin saavuttaisi paljon hyviä kuten myös huonoja asioita Suomen yhteiskunnalle.
Toisen asteen koulutuksen lisääminen oppivelvollisuuksiin olisi tärkeää koska oppivelvollisuus olisi hyvä olla 18. Ikävuoteen asti. Toisen asteen koulutuksen lisääminen oppivelvollisuuteen olisi myös tärkeää sen takia, koska esim. Jos menisi lukioon peruskoulun jälkeen se lisäisi opiskelun jatkavuutta ja lisäksi ihmiset olisivat myös enemmän sivistyneempiä. Opiskelu on muutenkin mielekästä tekemistä ja tekee elämästä parempaa, jonka takia se vähentäisi myös syrjäytymistä.
Toisen asteen koulutuksen lisääminen oppivelvollisuuksiin toisi Suomen yhteiskuntaan myös suuren ongelman joka on, että ihmisiä ei voi pakottaa toisen asteen koulutukseen. Syitä tähän on, että ihmiset eivät tarvitse toisen asteen koulutusta mihinkään esim. Jos heillä on jo työpaikka tai jos he eivät tarvitse tulevaan työpaikkaan toisen asteen koulutusta. Ongelman ihmiskohteena on yleensä syrjällä seudulla asuvat nuoret.
Jos toisen asteen koulutus lisätään oppivelvollisuuksiin siitä olisi haittaa monelle suomalaiselle mutta suomalaiset olisivat fiksumpia. Jos asiat pidetään samana uusia ongelmia ei synny ja suurin osa suomalaisista pysyy fiksuina. Joten eiköhän asia ole loppuun käsitelty. Jos toisen asteen koulutus julistettaisiin oppivelvollisuuksiin siitä olisi hyötyä mutta saavuttaisi mielestäni enemmän ongelmia.
]]>Mielestäni toisen asteen oppivelvollisuuden tulisi olla pakollinen, koska se takaa kaikille nuorille paremman mahdollisuuden saada työpaikan ja edetä elämässä muutenkin. Peruskoulua seuraisi joko lukio tai keskiasteen tutkinto. Tämä takaisi nuorille myös, että kukaan ei jäisi välivuodelle vaan pääsisi jatkamaan opintojaan ilman esteitä, vaikka ei olisi koulussa hyvä.
Jos 15 prosenttia nuorista jää peruskoulun jälkeen välivuodelle. Näistä 15 prosentista alle puolet vain pääsevät työelämään ja tulevaisuudessa työt tulevat vaikeutumaan ja tarvitaan lisää osaamista. Myös rahanpuute voi olla syy, minkä takia osa nuorista ei mene esimerkiksi lukioon, jossa kirjat ja muut maksavat todella paljon.
Mikäli toisen asteen koulutus olisi ilmaista, kaikilla olisi tasa-arvoiset lähtökohdat rakentaa itselleen tulevaisuutta. Myös opiskelijan jatko-opintoihin ohjaus voi olla syy, minkä takia oppilas jää väärän alan takia pois koulusta.
Kuten uutisessa mainitaan, että oppivelvollisuuden pidentäminen ei ratkaise ongelmaa, sillä viimeistään 18-vuotiaana voi keskeyttää opintonsa eli toisen asteen tutkinto jäisi saamatta. Myös osa nuorista ei viihdy kouluissa, mikä yksinkertaisesti johtaa vain peruskoulun suorittamiseen.
Lähde: http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/pitaisiko-toisen-asteen-koulutus-saada-oppivelvollisuuden-piiriin/785119/ 18.2.2018
]]>Uutisessa (14.2.18) Yle.fi kertoo, että kokoomuksen kansanedustajat ovat siirtyneet kansanedustajan tehtävästään sote- firmoihin. Mielestäni tämä ei ole suomen vakavin pulma, mutta on hyvin tärkeää, että eturistiriitoja valvotaan tarkasti. Koska kansanedustajat ovat menneet Mehiläiseen ja Terveystaloon johtotehtäviin, voi olla, että kyseessä on eturistiriita. Asia ei olisi ollut niin epäilyttävä, jos kansanedustajat olisivat menneet ei-johtotehtäviin.
Jos kyse olisi korruptiosta, niin mitä rangaistuksia asianomaisille voitaisiin asettaa? Mielestäni olisi tärkeää, että kansanedustajat pitäisivät vaalilupauksensa kannattajilleen, eikä ajaisi eduskunnassa yksilön omaa etua. Tärkeämpää olisi mielestäni nähdä suurempi kuva sote- uudistuksesta, sillä jos kansanedustajat ovat hakeneet eduskuntaan vain sen takia, että saavat itselleen hyväpalkkaisen työn sote- firmoista, ei silloin myöskään suomen talous lähde nousuun.
On myös mahdollisuus siihen, että jos kokoomuksen kansanedustajat ovat saaneet työtarjouksen sote- alan firmoilta, ja ovat nähneet siellä paremmat mahdollisuudet menestyä, kun kansanedustajana, he tekevät itselleen parhaan ja reiluimman mahdollisen valinnan. Sote- uudistuksen myötä terveyspalvelut vapautuvat yksityisille firmoille, mikä johtaa siihen, että yksityisille firmoille tulee enemmän asiakkaita, jolloin sinne syntyy uusia työpaikkoja. Kuten uutisessa kerrotaan, myös muista puolueista siirtyy ihmisiä sote- alan firmoihin. Jos sote- uudistusta ei olisi tullut, olisi silti kansanedustajia siirtynyt terveysalalle, jolloin kukaan ei olisi ottanut siirtymiseen kantaa.