Helsingin Sanomissa 28.2. oli artikkeli yliopistoja uhkaavista lakoista. Yliopistojen sitkeää työriitaa on yritetty sovitella, ja helmikuun loppupuolella syntyi sovintoesitys, joka kelpasi palkansaajajärjestölle. Työnantajien edustaja kuitenkin hylkäsi sovintoesityksen pettymystä aiheuttaneen tekstipuolen takia. Yliopistoja uhkasi kaksi tulevaa lakkoa. 

 

Uutinen on yhteiskunnan kannalta tärkeä, koska lakot monien työpaikkojen, yliopistojen ja muiden alojen kohdalla ovat todella ajankohtaisia. Mielestäni on hyvä asia, että työnantajien edustaja hylkäsi sovintoesityksen, koska jos sopimuksen sisältö ei miellytä kaikkia osapuolia, sitä on syytä muuttaaToisaalta neuvottelujärjestö tuli sovintoesityksessä paljon vastaan esimerkiksi palkkausjärjestelmän uudistamisessa, joten sen olisi luullut kompensoivan laimeampaa tekstipuolta. 

 

Kaikille sopiva sovintoesitys olisi kuitenkin tärkeää saada aikaan, jotta lakkoja ei tulisi, eivätkä ylioppilaskokeet olisi silloin vaakalaudalla. Mielestäni on melko turhaa antaa jokaisen uuden sovintoesityksen jälkeen lisää lakkovaroituksia tai uusia rajauksia. Ne teettävät vain lisää työtä ja useampia huolenaiheita. Jos on sellainen tilanne, ettei sovintoesitys kelpaa kaikille osapuolille, olisi järkevää sopia mahdollisimman pian uusi aika jolloin käydään läpi muokattu sovintoesitys, ja siirtää lakkoa eikä olla heti suunnittelemassa uutta.  

 

Minun mielestäni sovittelun osapuolien pitäisi olla avoimempia muutoksille, eikä aina yrittää päästä mahdollisimman minimalistisilla muutoksilla sovitteluissa eteenpäin. Liian pienetmuutokset eivät kuitenkaan kelpaa jollekin osapuolelle, ja esitystä joudutaan muokkaamaan uudelleen. Yhteiskunnan kannalta olisi tärkeää, että työriitaan löydettäisiin hyvä ratkaisu mahdollisimman pian.