maanantai, 26. maaliskuu 2018
Oulun lukioiden sijainti ja kuntaliitokset
perjantai, 23. maaliskuu 2018
Maksuton toisen asteen koulutus
13.3.2018 Uusi Suomi -lehdessä julkaistussa uutisessa kerrotaan kansalaisaloitteen maksuttomasta toisen asteen koulutuksesta saaneen yli viisikymmentätuhatta allekirjoitusta, joka tarkoittaa sitä, että se menee eduskuntaan käsittelyyn. Minä en itse olisi allekirjoittanut aloitetta, koska toisen asteen koulutus on todella tärkeä asia. Siitä, minkä kokee itselleen tärkeäksi, voi minun mielestäni maksaa suuriakin rahasummia. Esimerkiksi, ylioppilaslakin hinta (noin 2500€) ei todellakaan ole paha maksaa. Opintonsa voi rahoittaa vaikka viikonloppu- tai kesätöitä tekemällä. Minun mielestäni toisen asteen koulutus ei voi jäädä kiinni rahasta. Vähän suomalaista stereotypiaa vahvistamalla ajattelen, että jos lukiot ja ammattikoulut olisivat tai muuttuisivat täysin maksuttomiksi, niitä ei arvostettaisi niin paljoa kuin silloin kun niihin joutuu vähän panostamaan rahaa. Ilmaisia asioita ei osata arvostaa yhtä paljoa kuin asioita joista joutuu maksamaan. Jos lukiossa ei joutuisi maksamaan edes oppikirjoja tai kannettavia tietokoneita niin siellä olisi varmasti enemmän sellaisia opiskelijoita, jotka käyvät pakonomaisesti koulua. Käsitykseni mukaan oppilaat, jotka maksavat itse omat opiskeluvälineensä, ovat huomattavasti motivoituneempia oppijoita kuin ne henkilöt joiden opinnot kustantaa joku muu.
perjantai, 23. maaliskuu 2018
Psykiatrisen hoidon tarve nuorilla on kasvanut, mutta miksi.
keskiviikko, 21. maaliskuu 2018
toisen asteen koulutus
Uusi Suomi julkaisi kirjoituksen 12.3.2018, jossa pohditaan pitäisikö lukion ja ammattikoulun olla ilmaisia. Mielestäni toisen asteen koulutuksen ei pitäisi olla maksutonta, sillä se lisäisi paljon valtion kustannuksia. Ennemmin voidaan tarjota esimerkiksi opintotukea.
En usko, että nuorilla opiskelu tyssää perusopetukseen rahapulan takia. Luulen, että syyt löytyvät suurimmaksi osaksi jostain aivan muualta.
Lukio maksaa kokonaisuudessa noin 2500 ja ammattikoulu hieman vähemmän. Summa ei ole paljon, jos mietitään, että se on kolmeen vuoteen kuluva raha, onhan kyse tärkeästä asiasta kuin opiskelu. Nuori pystyisi ehkä itse tienaamaan rahansa koulua varten, jos todella opiskelu halukkuutta on.
Jos oppivelvollisuus korotettaisiin 18 ikävuoteen niin kuin uutisessa viitataan, sekään ei välttämättä olisi myöskään kovin järkevää. Kun nuori täyttää 18-vuotta voi opiskelu tyssätä siihen, jos sitä ei alun perinkään halunnutkaan. Kustannukset ja opetus menisi tällöin miltei hukkaan.
Tähänkin asti nykyinen systeemi on toiminut ihan hyvin, että oppivelvollisuus on 15 vuoteen saakka ja toisen asteen koulutus maksullista. En usko tilanteen muuttuvan mitenkään merkittävästi, vaikka oppivelvollisuutta nostettaisiin. Maksuton koulutus puolestaan voisi auttaa monia, mutta se tulisi hyvin kalliiksi.
keskiviikko, 21. maaliskuu 2018