maanantai, 26. maaliskuu 2018

Oulun lukioiden sijainti ja kuntaliitokset

 Oulu on liittänyt itseensä monia kuntia. Tämä on koitunut vaikeaksi Oululle, resurssien ja palvelujen kannalta. Oulun alue on laaja. Riittääkö lukioita kaikille?
   Vastaus on kyllä. Oulussa kyllä lukioita riittää. Ongelma on se, missä ne sijaitsevat. Raksilaan aiotaan tuoda uusi lukio remppaamalla Oulun normaalikoulu. Tähän kuluu reilut 9 miljoona euroa. Mutta jos tarkemmin mietitään, entä ne, jotka eivät asu keskustassa? Suurin osa Oulun lukioista on keskustassa (paitsi Haukiputaan lukio). Moni kaverini joutuu kulkemaan jopa kymmenen kilometriä joka päivä bussilla kouluun. Miksi pitäisi rakentaa monta koulua Oulun keskustaan, kun niitä tarvittaisiin muuallakin? Siihen kysymykseen saisi Oulu vastata.
   Pitää miettiä myös uusien lukioiden rakentamisessa sitä, saako lukioiden opetuksen tason ja viihtyvyyden pysymään korkeatasoisena tähän malliin? Riittääkö Oululla varat tällaiseen?
Mielestäni Raksilan jälkeen ei keskustaan pitäisi rakentaa enää yhtäkään lukiota. Sen sijaan Oulun pitäisi oikeasti keskittyä myös sen kuntaliitoksiin, ja rakennuttaa sinnekin lukioita.
   Pitäisi miettiä tämän kautta, osaako Oulu oikeasti pitää huolta kuntaliitoksistaan. Kun Oulunsalo liitettiin Ouluun, tuntui, että Oulunsalo repsahti. Muutenkin on huomattu, etteivät kuntaliitokset olleet tehneet paljon hyvää Oululle. Oulu ennen kuntaliitoksia oli velaton, mutta nykyään Oulun kaupunki on 872 miljoonaa euroa velassa ja luku kasvaa yhä.
  (Kaleva,12.2.2018 ja Kauppalehti 25.6.2015.)

perjantai, 23. maaliskuu 2018

Maksuton toisen asteen koulutus

13.3.2018 Uusi Suomi -lehdessä julkaistussa uutisessa kerrotaan kansalaisaloitteen maksuttomasta toisen asteen koulutuksesta saaneen yli viisikymmentätuhatta allekirjoitusta, joka tarkoittaa sitä, että se menee eduskuntaan käsittelyyn. Minä en itse olisi allekirjoittanut aloitetta, koska toisen asteen koulutus on todella tärkeä asia. Siitä, minkä kokee itselleen tärkeäksi, voi minun mielestäni maksaa suuriakin rahasummia. Esimerkiksi, ylioppilaslakin hinta (noin 2500€) ei todellakaan ole paha maksaa. Opintonsa voi rahoittaa vaikka viikonloppu- tai kesätöitä tekemällä. Minun mielestäni toisen asteen koulutus ei voi jäädä kiinni rahasta. Vähän suomalaista stereotypiaa vahvistamalla ajattelen, että jos lukiot ja ammattikoulut olisivat tai muuttuisivat täysin maksuttomiksi, niitä ei arvostettaisi niin paljoa kuin silloin kun niihin joutuu vähän panostamaan rahaa. Ilmaisia asioita ei osata arvostaa yhtä paljoa kuin asioita joista joutuu maksamaan. Jos lukiossa ei joutuisi maksamaan edes oppikirjoja tai kannettavia tietokoneita niin siellä olisi varmasti enemmän sellaisia opiskelijoita, jotka käyvät pakonomaisesti koulua. Käsitykseni mukaan oppilaat, jotka maksavat itse omat opiskeluvälineensä, ovat huomattavasti motivoituneempia oppijoita kuin ne henkilöt joiden opinnot kustantaa joku muu.  

perjantai, 23. maaliskuu 2018

Psykiatrisen hoidon tarve nuorilla on kasvanut, mutta miksi.

 
Tilastojen mukaan uudella maalla joka kymmenes 13-17-vuotias nuori on psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakas. Tämä luku on valtavan paljon suurempi kuin kymmenen vuotta saatikka kaksikymmentä vuotta sitten ja psykiatrit ihmettelevät nopeaa kasvua. 
 
Itse tiedän ainakin osasyylliset tähän ja ihmettelen suuresti psykiatrien pätevyyttä, jos he eivät niitä tiedä.
Nykypäivänä nuorten maailma on henkisesti raskas taakka. Kouluväsymys, stressi ja krooninen univaje ovat suuria tekijöitä, mutta suurin taakka on sosiaalinen ympäristö, joka asettaa jatkuvasti psyykkistä painetta. Nuoret itse omalla toiminnallaan aiheuttavat valtavasti harmia toisilleen ja jokaisen on jatkuvasti oltava varuillaan sanomisista, tekemisistä ja siitä mitä päälleen pukee. Nämä syyt yhdistettynä aiemmin mainitsemiini ongelmiin aiheuttavat raskaan psyykkisen taakan jota monikaan ei jaksa kantaa ymmärrettävästi.
 
 
Kuitenkin on yksi vielä suurempi taustatekijä, joka on tämän kaiken takana. Jos suuntaamme katseemme köyhiin kehitysmaihin tai vaikka suomemme menneisyyteen, emme löydä mistään mielenterveysongelmia. Jos taas tutkimme hyvinvointivaltioita, löydämme niitä joka puolelta. Tämä johtuu täysin siitä, että nuorten ajatusten kohteet keskittyvät omiin ajatuksiin ja ulospäin näytettävään kuvaan, koska ei ole muutakaan ajateltavaa. Ei ole suuria velvollisuuksia tekemisiä eikä kovin paljoa vastuuta mistä pitäisi kantaa huolta. 
 
Itse olen omassa elämässäni tehnyt paljon ja minut on opetettu tekemään monenlaisia asioita, kantamaan vastuuta ja sietämään ulkopuolelta tulevaa painetta ja olen niiden ansiosta selvinnyt suhteellisen hyvin yli nuoruuden karikoiden. Uskon vahvasti siihen, että jos nuori istuu toimettomana vuosikaudet, ei hän opi kestämään ympäristön painetta tai stressiä, joka johtaa monesti jonkinlaisiin mielenterveysongelmiin.
 
Lähde
20.2.2018

keskiviikko, 21. maaliskuu 2018

toisen asteen koulutus

Uusi Suomi julkaisi kirjoituksen 12.3.2018, jossa pohditaan pitäisikö lukion ja ammattikoulun olla ilmaisia. Mielestäni toisen asteen koulutuksen ei pitäisi olla maksutonta, sillä se lisäisi paljon valtion kustannuksia. Ennemmin voidaan tarjota esimerkiksi opintotukea. 

En usko, että nuorilla opiskelu tyssää perusopetukseen rahapulan takia. Luulen, että syyt löytyvät suurimmaksi osaksi jostain aivan muualta.  

 

Lukio maksaa kokonaisuudessa noin 2500 ja ammattikoulu hieman vähemmän. Summa ei ole paljon, jos mietitään, että se on kolmeen vuoteen kuluva raha, onhan kyse tärkeästä asiasta kuin opiskelu. Nuori pystyisi ehkä itse tienaamaan rahansa koulua varten, jos todella opiskelu halukkuutta on. 

 

Jos oppivelvollisuus korotettaisiin 18 ikävuoteen niin kuin uutisessa viitataan, sekään ei välttämättä olisi myöskään kovin järkevää. Kun nuori täyttää 18-vuotta voi opiskelu tyssätä siihen, jos sitä ei alun perinkään halunnutkaan. Kustannukset ja opetus menisi tällöin miltei hukkaan.  

 

Tähänkin asti nykyinen systeemi on toiminut ihan hyvin, että oppivelvollisuus on 15 vuoteen saakka ja toisen asteen koulutus maksullista. En usko tilanteen muuttuvan mitenkään merkittävästi, vaikka oppivelvollisuutta nostettaisiin. Maksuton koulutus puolestaan voisi auttaa monia, mutta se tulisi hyvin kalliiksi. 

 

keskiviikko, 21. maaliskuu 2018

Hammashoidon Kela-korvaukset

''Suomalaisten hammashoitoa uhkaa rahapula, kun Kela-korvaukset poistuvat- ''Kokonaan itsemaksavien määrä vain kasvaa''
Uutinen on julkaistu Kalevassa 13.2.2018.
 
Uutisen mukaan Kela pelkää, että valtion rahat eivät jatkossa riitä suomalaisten aikuisten hampaiden hoitoon. Tästä syystä sote-uudistuksen myötä Kela-korvaukset loppuvat ja aikuisten hammashoidot joudutaan maksamaan itse. Mielestäni tämä on sekä hyvä, että huono asia. Huonoa on se, että kun hammashoitojenkin kustannukset voivat kasvaa nopeasti todella suuriksi, ei kaikilla ole varaa mennä yksityiselle lääkäriasemalle, jolloin jonot julkisiin hammashoitoloihin voivat kasvaa. Hyvä puoli taas on se, että valtiolle jää rahaa myös muihin tärkeisiin kuluihin. 
 
Kuitenkin uutisessa esitetään, että koska yksityisen ja julkisen asiakasmaksut yhdistetään, voi yksityiseltä jatkossa saada hoitoa samaan hintaan kuin julkiselta puolelta. Tämä on hyvä, koska näin yhä useammalla on varaa käyttää yksityistä lääkäriasemaa ja tällöin julkisilla puolilla jonot eivät kasva eikä se maksa niin paljoa valtiolle. Sote-uudistukseen liittyy kuitenkin vielä paljon epätietoisuutta. Kuitenkin loppujen lopuksi sote-uudistuksessa on hyviä ja huonoja puolia.