Tilastojen mukaan uudella maalla joka kymmenes 13-17-vuotias nuori on psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakas. Tämä luku on valtavan paljon suurempi kuin kymmenen vuotta saatikka kaksikymmentä vuotta sitten ja psykiatrit ihmettelevät nopeaa kasvua. 
 
Itse tiedän ainakin osasyylliset tähän ja ihmettelen suuresti psykiatrien pätevyyttä, jos he eivät niitä tiedä.
Nykypäivänä nuorten maailma on henkisesti raskas taakka. Kouluväsymys, stressi ja krooninen univaje ovat suuria tekijöitä, mutta suurin taakka on sosiaalinen ympäristö, joka asettaa jatkuvasti psyykkistä painetta. Nuoret itse omalla toiminnallaan aiheuttavat valtavasti harmia toisilleen ja jokaisen on jatkuvasti oltava varuillaan sanomisista, tekemisistä ja siitä mitä päälleen pukee. Nämä syyt yhdistettynä aiemmin mainitsemiini ongelmiin aiheuttavat raskaan psyykkisen taakan jota monikaan ei jaksa kantaa ymmärrettävästi.
 
 
Kuitenkin on yksi vielä suurempi taustatekijä, joka on tämän kaiken takana. Jos suuntaamme katseemme köyhiin kehitysmaihin tai vaikka suomemme menneisyyteen, emme löydä mistään mielenterveysongelmia. Jos taas tutkimme hyvinvointivaltioita, löydämme niitä joka puolelta. Tämä johtuu täysin siitä, että nuorten ajatusten kohteet keskittyvät omiin ajatuksiin ja ulospäin näytettävään kuvaan, koska ei ole muutakaan ajateltavaa. Ei ole suuria velvollisuuksia tekemisiä eikä kovin paljoa vastuuta mistä pitäisi kantaa huolta. 
 
Itse olen omassa elämässäni tehnyt paljon ja minut on opetettu tekemään monenlaisia asioita, kantamaan vastuuta ja sietämään ulkopuolelta tulevaa painetta ja olen niiden ansiosta selvinnyt suhteellisen hyvin yli nuoruuden karikoiden. Uskon vahvasti siihen, että jos nuori istuu toimettomana vuosikaudet, ei hän opi kestämään ympäristön painetta tai stressiä, joka johtaa monesti jonkinlaisiin mielenterveysongelmiin.
 
Lähde
20.2.2018